Tanba iha 4 Abril tinan 2021, povu barak sofre ba dezastre hodi apoiu emerjénsia ba sira susar tebes, tanba kondisaun Estrada sira ne’ebé mak la favoravel atubele tranporta sasán.
“Ita planu sosaHelikoptru ida iha tinan oin no sei tau osan $1 millaun ital, maibé ita sei halo diskusaun ho instituisaun relevante sira hanesan PNTL, F-FDTL no Timor GAP atu ko’alia kona-ba rekursu”, dehan Joaquin José, iha edifísiu SEPS, Kaikoli, tersa (22/02).
Iha tinan 2022, SEPS la preve osan hodi sosa elikoptru, maibé tinan 2023 planu sei sosa duni elikoptru ida ba Timor-Leste, nune'e mós binhira VIP (Very Important Person) ruma moras bele mós fasilita hodi halo evakuasaun ho lalais.
“Ita halo diskusaun ona atu sai hanesan baze ida para ita bele halo planu, tinan 2023, ita Timor-Leste mós tenke iha elikoptru rasik”, dehan nia.
Bainhira Timor-Leste iha ona elikoptru rasik Governu sei kontratu ho kompaña sira iha Timor-Leste hodi halo manutensaun.
“Ita-nia problema ba manutensaun, maibé ida ne’e ita sei buka dalan atu halo kontratu servisu hamutuk ho kompaña sira ne’ebé agora iha Timor”, esplika nia.
Iha tinan 2022 ne’e mós sei sosa ró lansa ida hodi halo operasaun iha tasi, bainhira akontese dezastre ruma ekipa bele halo evakuasaun ba vítima sira, hanesan tinan kotuk akontese Populasuan husi Ataúru mout iha tasi ekipa UPM ho F-FDTL ho komunidade sira mak ajuda halo evakuasaun ba vítima.
“Tanba ne'e iha tinan ida ne’e mós ita tau osan hamutuk 80 mil ital, atu sosa ró lansa multi uzu ne’e ida, bainhira akontese dezastre ita tasi ita bele halo evakuasaun, maibé ró lansa espesiál atu hamate ahi iha tasi laran ne’e ita seidauk iha”, esplika nia. (*)