"Prioridade ne'ebé ha'u tau iha MDS mak hanesan Autoriedade Marítima ne'ebé ita hatene ona katak Autoriedade Marítima aprova tiha ona ho nia sistema marítima," dehan Ministru Paixão iha Palásiu Prezidensiál bairru-pite, Tersa (13/10).
Ministru ne'e haklean kona-ba marítima katak, la'ós jenerál mesak halo, maibé servisu hamutuk husi ministériu interviniente sira hanesan Ministériu Interiór (MI) Ministériu Defeza no Seguransa (MDS) Ministériu Finansas (MF) no Alfandega, Ministériu Agrikultura no Peskas (MAP) no ministériu sira seluk ne'ebé interese ba tasi laran.
Ministru mós subliña, iha marítima nian lalika halo mariña bar-barak, maibé hola de'it Ró F-FDTL nian para to'o kosta sul no zona ekonómiku eskluzivu sira, para ekipa ne'ebé halo intevensaun iha tasi laran, uza hotu Ró ne'e hodi halo atuasaun.
"Se PNTL ba halo kapturasaun ba ema ilegál iha kosta sul, la presiza hola PNTL nia Ró Oseanic, ita foti osan iha ne'ebé mak hola Ró ba PNTL no F-FDTL no Alfandega, entaun husu ba ekipa ne'ebé halo intervensaun iha tasi laran ita uza de'it meiu náviu F-FDTL nian para halo servisu de'it," dehan Paixão.
Governante ne'e mós dehan, alende husi autoriedade marítima iha mós programa kona-ba estratéjiku militar nian.
"Konseitu estratéjiku militar nian ne'e ita hatama ona OJE 2021 nian kona-ba sistema dezenvolvimentu forsa defeza nian dispozitivu ba iha forsa F-FDTL. Agora kona-ba sistema, ita iha de'it komponente tolu tolu husi militar nian, hanesan komponente rai, tasi no lalehan," dehan Nia.
Alende ne'e MDS mós fó prioridade ba rekrutamentu membru F-FDTL foun hodi reforsa servisu militar nian iha rai laran no iha fronteira rai.
"Ita nia forsa sira sei koloka barak liu ba fronteira hanesan mós ba parte tasi mane no tasi feto, tanba ne'e mak ita atu halo ona rekrutamentu ne'e," katak nia.(*)