"Ha’u hanoin buat ne’ebé klaru mak ita-nia front line sira ho vontade no sakrafisiu tomak, atu halo sira-nia servisu frontline, entaun sira merese para hetan rekoinesimentu husi servisu ne'ebe sira hala'o, tanba ne'e husu responsailidade governu no Ministériu relavante atu halo”, dehan nia iha Parlamentu Nasionál, kinta (11/03).
Wainhira ko’alia kona-ba frontliner ne'e signifika ba familia tomak, tanba sira iha familia ne’ebé sira husik hela iha uma, hodi hala'o servisu iha frontline.
Ne'e duni husu, atu ema hothotu tenke louva servisu frontline nian, tanba sira-nia kontribuisaun ba kombate covid-19 ne'e la'ós foin mak iha maibé komesa ona husi tempu estadu emerjénsia dahuluk nian.
"Ita hotu hatene sira-nia servisu ne'e, mesmu todan, no risku ba sira-nia vida maibé dala ruma ekipamentu protesaun servusu ne'e menus, dalaruma sira servisu se adanya, ida ne'e ita lamentavel”, afirma nia.
Xefe Bankada Fretilin, Francisco Miranda Branco hatete, subsidiu frontline deputadu sira mós sempre ko’alia tanba ne'e nu’udar apoiu ida ba sira atubele iha vontade nafatin ba servisu.
"sira iha momentu ida agora difisil, karik situasaun ne'e nia eskala ne'e boot liután, sira sei halo servisu maka’as, entaun governu tenke halo atendimentu ba ida ne'e lalais”, dehan nia.
Ezemplu iha fatin seluk, eskala pozitivu barak liu, animu husi servisu médiku mos tun.
“Ita kompriende sira mós hanesan ema ita, sira mós iha família, mesmu sira iha família maibé sira tenke halo tratamentu ba ema seluk iha publiku”, dehan nia.
Tanba ne'e, governu tenke tau atensaun espesial tuir esperensia sira ne’ebé akontese iha tinan kotuk bainhira governu hamosu lockdown hodi hasoru covid-19. (*)