Governu solidariza tomak ba sakrifisiu no sofrementu ne’ebé populasaun sira iha fronteira dadaun ne’e pasa.
"Ita laiha dalan seluk, sakrifisiu ida ne’e la'ós primeira vez. Para ita-nia nasaun hetan ukun an ne’e ita lakon ema rihun atus rua lima nulu paraké Timor sai nasaun ida livre no independente, ne’e signifika katak, konkista hotu-hotu ne’ebé ita hetan nia lahetan iha bandeiza laran, nia hetan atravez sakrifisiu, i sakrifisiu sira ne’ebé ita halo ne’e nesesariu", Haktuir komúnikadu ne'ebé tempotimor asesu iha loron segunda, (01/03/21).
Governu mós lakohi populasaun Timor-Leste mate ba moras Covid-19 no lakohi atu mate ba hamlaha.
"Hanesan ohin distinta no distintu Deputadu sira hatete katak ita lakoi ita-nia ema mate tanba moras, mas ita mós lakohi sira mate, tanba hamlaha", Nia salienta
Tanba ne'e, Governu sensibilizadu ho preokupasaun distinta no distintu deputadu sira nian sobre kestoins sira hotu ne’ebé ohin levanta.
"Ida ne’ebé ami bele implementa ami sei halo esforsu para implementa, i implementasaun sei laos Governu mesak liliu sei hodi ho apoiu distinta no distintu deputadu sira nian", dehan PM
Tanba ne’e, ho oprtunidade ida ne’e agradese ba esforsu, komprensaun no apoiu tomak hosi Parlamentu Nasionál nian, no ha’u mós hakarak lori Governu nia naran husu ba inan-aman sira hotu iha ne’ebé de’it, liu-liu ba sira ne’ebé iha liña fronteira ligasaun ho rai vizinu paraké halo sakrifisiu dala ida tan hodi ita hotu bele evita ita-nia ema sira mate tanba moras Covid.
"Tinan ida nia laran, Marsu kompleta tinan ida ké ita halo esforsu ezatamente para atu evita ida ne’e, agora ké hein tempu oituan tan para hetan vasina hodi vasina ita-nia ema sira ho hanoin vale a pena ita sakrifika tan tempu oituan para bele evita ita-nia ema sira mate tanba moras Covid", tenik Taur. (*)