Bainhira ita-nia rekursu mina-rai nian iha Bayu Undan hotu daudaun ona, ita-nia estratéjia maka esplora mina-matan foun sira iha Greater Sunrise. Iha tinan 2018, ita negosia ona fronteira marítima ida no tratadu ida ho Austrália, ne’ebé aumenta reseita iha ita-nia parte husi 50% to’o 70%, naran katak prosesamentu Mina-rai nian halo iha Timor-Leste.
Estimativa ida husi Conoco Phillips, Shell no Osaka Gas prevee katak mina-matan hirak ne’e bele prodús reseita besik dolar millaun rihun 50, no ba fali estimativa kona-ba kustu investimentu nian ne’ebé presiza atu estabelese indústria mina-rai nian iha Tasi Mane maka besik dolar millaun rihun 18.
Maske kustu investimentu nian aas, urjente atu transforma setór petrolíferu husi faze agora ne’ebé halo de’it estrasaun, ba setór ida-ne’ebé viável no industrializada, ne’ebé bele kria valór akresentadu no bele garante independénsia enerjétika. Maske kustu investimentu nian aas, hein katak projetu ne’e bele fó reseita adisionál líkida, atu depozita iha ita-nia Fundu Mina-rai nian, besik dolar millaun rihun 30.
Iha perspetiva ida-ne’e, ita-nia investimentu petrolíferu la’ós hanesan obstákulu ida ba investimentu ida iha ema ka ba dezenvolvimentu umanu, maibé sai nu’udar fasilitadór ida husi dezenvolvimentu ida-ne’e. Dolar millaun rihun 30 ne’e, sei esensiál atu finansia faze tuirmai husi ita-nia dezenvolvimentu, no transferénsia interjerasionál ida-ne’e sei garante meiu salvasaun nian ida ba ita-nia jerasaun oinmai sira.
Iha ita-nia orsamentu tinan 2021 nian, ita aloka dolar millaun 8,5 husi Fundu Infraestrutura nian ba investimentu iha projetu Tasi Mane nian no dolar millaun 71 ba Timor Gap, hodi kontribui ba jestaun kuidadoza kona-ba ita-nia rekursu Mina-rai nian sira. (*)
Sei Kontinua ba PARTE 13