Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

Diskursu PM Taur iha Aprezentasaun Proposta Lei OJE 2021 Parte 12 : Petróleu

 Tempotimor (Dili) - Ita-nia rikusoin Mina-rai nian sei kontinua finansia konstrusaun ita-nia Nasaun nian no ita-nia investimentu iha saúde, edukasaun no moris-di’ak ita-nia Povu nian. Rekursu hirak ne’e ninia jestaun la’o di’ak to’o agora, hodi alkansa klasifikasaun aas liu ida mós ba governasaun husi fundu nasionál soberanu sira.

Bainhira ita-nia rekursu mina-rai nian iha Bayu Undan hotu daudaun ona, ita-nia estratéjia maka esplora mina-matan foun sira iha Greater Sunrise. Iha tinan 2018, ita negosia ona fronteira marítima ida no tratadu ida ho Austrália, ne’ebé aumenta reseita iha ita-nia parte husi 50% to’o 70%, naran katak prosesamentu Mina-rai nian halo iha Timor-Leste.

Estimativa ida husi Conoco Phillips, Shell no Osaka Gas prevee katak mina-matan hirak ne’e bele prodús reseita besik dolar millaun rihun 50, no ba fali estimativa kona-ba kustu investimentu nian ne’ebé presiza atu estabelese indústria mina-rai nian iha Tasi Mane maka besik dolar millaun rihun 18.

Maske kustu investimentu nian aas, urjente atu transforma setór petrolíferu husi faze agora ne’ebé halo de’it estrasaun, ba setór ida-ne’ebé viável no industrializada, ne’ebé bele kria valór akresentadu no bele garante independénsia enerjétika. Maske kustu investimentu nian aas, hein katak projetu ne’e bele fó reseita adisionál líkida, atu depozita iha ita-nia Fundu Mina-rai nian, besik dolar millaun rihun 30.

Iha perspetiva ida-ne’e, ita-nia investimentu petrolíferu la’ós hanesan obstákulu ida ba investimentu ida iha ema ka ba dezenvolvimentu umanu, maibé sai nu’udar fasilitadór ida husi dezenvolvimentu ida-ne’e. Dolar millaun rihun 30 ne’e, sei esensiál atu finansia faze tuirmai husi ita-nia dezenvolvimentu, no transferénsia interjerasionál ida-ne’e sei garante meiu salvasaun nian ida ba ita-nia jerasaun oinmai sira.

Iha ita-nia orsamentu tinan 2021 nian, ita aloka dolar millaun 8,5 husi Fundu Infraestrutura nian ba investimentu iha projetu Tasi Mane nian no dolar millaun 71 ba Timor Gap, hodi kontribui ba jestaun kuidadoza kona-ba ita-nia rekursu Mina-rai nian sira. (*)

Sei Kontinua ba PARTE 13

Rate this item
(0 votes)
Tempo Timor

Ho hakraik an Tempo Timor hato'o komprimentus ba laitor sira katak, Jornal Tempo Timor hahu mosu iha imi le'et atu fasilita informasaun ba imi. Tamba ne'e ami presiza ita boot sira nia tulun atu ekipa jornal ne'e nian bele halao servisu jornalismu ho didiak.

Jornalista Jornal Tempo Timor, bandu atu hetan envelope ka sasan ruma husi fontes informasaun sira.

www.tempotimor.com
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« April 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          

Tempo Timor Networks

Online Counter