"Peskiza kualitativu ne'e atu buka hatene razaun saida mak labarik sira envolve iha servisu. Entaun, ita nia peskiza ne'e sei foku ba inan-aman no ema sira ne'ebé fó servisu ba labarik sira," Aniceto hato’o asuntu ne’e iha Timor Plaza, Kinta (29/10).
Nia esplika, peskiza kualitativu ne'e atu hare razaun saida mak labarik sira ne'e involve iha servisu, la hare ba kuantidade, maibé atu husu de'it pergunta ba ema ne'ebé fó servisu ba labarik sira, inan-aman no parte hotu ne'ebé iha relasaun ho labarik.
Nia hatutan, husi peskiza ne'e sei konklui katak, afinál labarik sira halo servisu ne'e tanba razaun ekonomia uma laran, infraestrutura ba eskola nian, labarik hela dook husi eskola, entaun SEFOPE sei halo konkluzaun.
“Maibé ita sei buka tuir atu hetan lai ninia abut ne'e saida, nunee ita hakarak elimina ka tesi kedas iha nia abut," nia subliña.
Tuir dadus peskiza tinan 2016 ne'ebé governu lansa ona iha (7/10/2019) katak, uma-ka'in 1.755 husi munisípiu 12 inklui RAEOA, labarik na’in 67.688 (idade tinan 5-17) ka hanesan porsentu 16,1 ekonomikamente hela ativu iha área rurál no urbana sira.
"Razaun prinsipál labarik sira ativu ekonomikamente, tanba atu suplementa sira-nia família nia rendimentu no labarik maiória ne’e servisu ba sira-nia família rasik. Tuir fali ho servisu iha plantasaun hanesan to’os no kanteiru," haktuir iha relatóriu ne'e.
Relatóriu ne'e mós sita katak, husi pursentu 16,1% labarik ne’ebé ativu ekonomikamente, porsentu 12,5 hola parte iha traballu infantíl no maioria husi sira-ne’e 55,5% mak halo servisu perigozu no pursentu 83.8% husi totál labarik, tuir eskola.
Maizumenus labarik na’in 43.000 (idade tinan 5-17) mak relata katak, sira nunka tuir eskola, entre labarik sira-ne’e na’in 6.455 hola parte iha atividade ekonómiku, na’in 4.901 iha traballu infantíl, no na’in 2.888 halo servisu perigozu.