Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

SEFOPE sei Buka “Fukun” husi Minoridade Servisu Todan

Labarik sira fa'an folin hafutar kapital RDTL Labarik sira fa'an folin hafutar kapital RDTL Foto suplai

Tempotimor (Dili)- Diretór Ezekutivu Sekretáia Estadu Formasaun Profesionál no Empregu (SEFOPE), Aniceto Leto Soro hateten, atu hatene razaun fundamentál ba labarik sira ne'ebé involve iha atividade ekonomia no servisu todan, maka governu liuhusi SEFOPE servisu hamutuk ho Organizasaun Internasionál Traballu (ILO) no Unicef hodi buka deskobre ninia fukun loloos.

"Peskiza kualitativu ne'e atu buka hatene razaun saida mak labarik sira envolve iha servisu. Entaun, ita nia peskiza ne'e sei foku ba inan-aman no ema sira ne'ebé fó servisu ba labarik sira," Aniceto hato’o asuntu ne’e iha Timor Plaza, Kinta (29/10).

Nia esplika, peskiza kualitativu ne'e atu hare razaun saida mak labarik sira ne'e involve iha servisu, la hare ba kuantidade, maibé atu husu de'it pergunta ba ema ne'ebé fó servisu ba labarik sira, inan-aman no parte hotu ne'ebé iha relasaun ho labarik.

Nia hatutan, husi peskiza ne'e sei konklui katak, afinál labarik sira halo servisu ne'e tanba razaun ekonomia uma laran, infraestrutura ba eskola nian, labarik hela dook husi eskola, entaun SEFOPE sei halo konkluzaun.

“Maibé ita sei buka tuir atu hetan lai ninia abut ne'e saida, nunee ita hakarak elimina ka tesi kedas iha nia abut," nia subliña.

Tuir dadus peskiza tinan 2016 ne'ebé governu lansa ona iha (7/10/2019) katak, uma-ka'in 1.755 husi munisípiu 12 inklui RAEOA, labarik na’in 67.688 (idade tinan 5-17) ka hanesan porsentu 16,1 ekonomikamente hela ativu iha área rurál no urbana sira.

"Razaun prinsipál labarik sira ativu ekonomikamente, tanba atu suplementa sira-nia família nia rendimentu no labarik maiória ne’e servisu ba sira-nia família rasik. Tuir fali ho servisu iha plantasaun hanesan to’os no kanteiru," haktuir iha relatóriu ne'e.

Relatóriu ne'e mós sita katak, husi pursentu 16,1% labarik ne’ebé ativu ekonomikamente, porsentu 12,5 hola parte iha traballu infantíl no maioria husi sira-ne’e 55,5% mak halo servisu perigozu no pursentu 83.8% husi totál labarik, tuir eskola.

Maizumenus labarik na’in 43.000 (idade tinan 5-17) mak relata katak, sira nunka tuir eskola, entre labarik sira-ne’e na’in 6.455 hola parte iha atividade ekonómiku, na’in 4.901 iha traballu infantíl, no na’in 2.888 halo servisu perigozu.

Rate this item
(0 votes)
Tempo Timor

Ho hakraik an Tempo Timor hato'o komprimentus ba laitor sira katak, Jornal Tempo Timor hahu mosu iha imi le'et atu fasilita informasaun ba imi. Tamba ne'e ami presiza ita boot sira nia tulun atu ekipa jornal ne'e nian bele halao servisu jornalismu ho didiak.

Jornalista Jornal Tempo Timor, bandu atu hetan envelope ka sasan ruma husi fontes informasaun sira.

www.tempotimor.com
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« March 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31

Tempo Timor Networks

Online Counter