Rekoñesimentu ne’e ministra hato’o relasiona ho rezultadu peskiza husi World Food programme (WFP) nian, ne'ebé dehan, populasaun Timor-Leste husi munisípiu neen hatudu katak númeru mal nutrisaun aas.
Governante ne’e dehan, dadus 2016 nian hatudu katak, mal nutrisaun iha TL kontinua aas, maibé governu no parseiru sira kontinua halo alerta ba komunidade.
"Mal nutrisaun ne'e aas nafatin ho pursentu 46%. Tanba ne'e mak governu no parseiru sira kontinua ko'alia kona-ba mal nutrisaun," Odete hateten ba jornalista sira iha Palásiu Governu, Dili, Sesta (23/10).
Hare ba númeru ne’e, maka, governu liu husi minitériu saúde hamutuk ho ajénsia internasionál sira no Ministériu Agrikultura no Peskas (MAP) liuhusi apoiu Uniaun Europeia nian, sei nafatin esforsu hodi redúz.
Parte ministériu saúde rasik hahú ona halo survey hodi verifika dadus mal nutrisaun ne'ebé kontinua aas iha TL.
"Ami mós hein hela ita-nia survey ne'ebé mak ami MS halo, nune'e ha'u espera katak survey ne'ebé iha bele hatudu rezultadu ne'ebé di'ak. Tanba dadus ne'ebé aas ne'e ita uza hela dadus 2016 nian, entaun survey ne'ebé halo iha 2020 ne'e bele iha ona mudansa ruma, laiha mudansa mós ita hakarak hadi'a konsellu nutrisaun iha rai laran," nia dehan.