Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

PR Lu-Olo Veta OGE 2019 Featured

Xefe Casa Civil Francisco Vasconcellos representa Presidenti da Republika Demokratika Timor Leste (RDTL), Dr. Francisco Lu-Olo Guterres nia fatin iha tuku 15:25 hahu hakat tama ba salaun Nobre Republika popular Xina, hodi hahu sani sai ba nasaun komunikadu imprensa kona ba fundamentasaun desizaun veta PR ba OGE 2019.

“Iha loron 24 Dezembru 2018, Prezidénsia Repúblika simu hosi Parlamentu Nasional, Dekretu Parlamentu Nasional nº 4/V - Orsamentu Jeral Estadu 2019, liuhosi ofísiu hosi Señor Prezidente Parlamentu Nasional, ho referénsia 201/GPPN/XI/2018.”

“Tinan ida ne’e, Parlamentu Nasionál aprova Orsamentu Jeral Estadu ida ne’ebé boot liu Orsamentu hothotu ita iha to’o ohinloron. Osan atu gasta iha 2019 hamutuk dólar amerikanu billaun rua no atus ida tolu nulu resin rua (2. 132 millaun). OGE 2019 liu OGE 2017, pursentu lima nulu resin tolu pontu hitu, (53,7%) no liu OGE 2018, pursentu neen nulu resin neen, pontu sia (66,9%).”

“Haree ba kbiit sira ne’ebé Konstituisaun Repúblika fó, liuhosi alínea a) artigu 85º no númeru 1, artigu 88º, Sua Exelénsia Prezidente Repúblika deside veta Dekretu nº 4/V hosi Parlamento Nacional - Orçamento Geral Estadu ba 2019, liuhosi nensájen fundamentada ba Parlamentu Nasionál, iha 23 Janeiru 2019.” 

Xefe Kaza Civil hak tuir, “Prezidente Repúblika haklaken kona-ba ninia desizaun veta ho kbiit hosi Konstituisaun Repúblika, liuhosi artigu 88, númeru 1.

Prezidente Repúblika, Lu Olo razaun veta nian hodi dehan, “OGE 2019 hamenus liután sustentatibilidade. OGE 2019, ho valór bilaun rua no atus ida tolu nulu resin rua mosu iha ita-nia istória polítika fiskál nu’udar orsamentu aas liu. Valór aas tebtebes ne’e signifika defísit orsamentál mós aas tebtebes katak Estadu tenke foti osan tan atu kompleta Orsamentu ne’e. Tanba la iha fonte seluk atu hatama osan ba Orsamentu ne’e, Estadu tenke foti hodi biit osan liután hosi Fundu Minarai. Ba OGE 2019, Dekretu Parlamentu Nasionál husu atu foti tan pursentu atus rua haat nulu resin sia (249%), liu dook Rendimentu Sustentável Estimadu Fundu Minarai nian. Tuir lolos hasai de’it dólar amerikanu millaun atus lima rua nulu resin sira, ka pursentu tolu, hosi Fundu Minarai, ne’ebé hanesan sasukat ka kalkula tinan-tinan. “

“Maibé ita labele haluha katak presu mina iha merkadu mundiál mós tun dadaun ona no osan ne’ebé tama iha Fundu Minarai mós tun dadaun ona. Ita mós hatene katak volume minarai hosi kampu Bayu-Undan mós tun dadaun ona no sei tun babeibeik. Bayu-Undan sei maran loron ruma no osan sei la tama tan husi kampu mina ne’e. Fundu ne’e labele sai sustentável bainhira Estadu hasai osan barak beibeik, liu RSE hosi Fundu Minarai. Ho ritmu transferénsia hanesan ne’e, ita sei hamamuk Fundu ne’e lalais liu, no ita nia osan ne’e sei mohu iha tempu badak.”

“Governu rasik fó-sai dadus katak seidauk hetan alternativa finansiamentu hosi rekursu minarai foun seluk. Biar Governu fó-sai estimativa ida ne’e, Governu la foti medidas atu kaer metin sustentatibilidade finanseira.” 

“OGE 2019 la hatuir Konstituisaun no lei estruturante sira. Haree ba politika ekonómika no finanseira temi iha leten, OGE 2019, la hatuir regras no prinsípius Konstituuisaun RDTL no lei sira ne’ebé fó dalan ba dezenvolvimentu, hanesan rezerva finanseira obrigatória, unidade orsamentál no investimentu ne’ebé justifika hetan tranferénsia direta hosi Fundu Minarai.”

“Proposta OGE 2019 mós la hatuir Programa Governu ne’ebé aprova hosi Parlamentu Nasional kona-ba diversifikasaun ekonómika no harii empregu no tau prioridade atu investe iha kapitál sosiál, ita-nia ema nu’udar rekursu boot liu, no dezenvolvimentu ekonómiku.0

“Dezekilíbriu Orsamentál aas tebtebes. Alokasaun orsamental sira ladún fó benefísiu ba sidadaun sira. Osan boot liu katak pur sentu tolu nulu resin rua (32%) ka tersu ida (1/3) hosi OGE aloka ba sosa patrimóniu hosi kompañia estranjeira mina nian. Pursentu sanulu de’it (10%) mak fahe ba edukasaun no formasaun profisionál, saúde, agrikultura no turismu. Hosi pursentu sanulu ne’e (10%), pursentu ida (1%)tau ba agrikultura, maisounenus pursentu neen (6%) ba sektor edukasaun no pursentu tolu (3%) ba sektor saúde no pursentu zero pontu lima nulu resin hat (0.54%) tau ba turismu. Valor kiik ne’e labele satisfáz nesesidades iha área servisus sosiais no la fó dalan ba kreximentu ekonómiku iha área sira ne’e.”

“La iha polítika alternativa. OGE 2019 la hatudu polítika alternativa finansiamentu ne’ebé bele konvense katak, biar la’ós sustentável, ita bele lao ba oin, no iha prazu badak no médiu, ita bele hala’o dezenvolvimentu sustentável no Estadu sei la tama iha falénsia finanseira ka fiskal cliff no mosu fenómenu ne’ebé baibain ema bolu “maldisaun rekursus nian”.

Presidenti da Republika há tuir’ “hokbiit Konstituisaun Repúblika nian, Prezidente Repúblika hala’o ninia direitu veta Dekretu Parlamentu Nasional nº 4/V - Orsamentu Jeral Estadu 2019, no liuhosi mensajen fundamentada, husu ba Parlamentu Nasionál atu tetu fila fali Dekretu ne’e ho hanoin katak ita tenke uza ho di’ak rekursu finanseiru sira ne’ebé pertense ba Estadu no Povu Timor-Leste. Bainhira uza rekursu sira ne’e liuhosi dalan justu, ekilibradu, sustentável no efisiente liután mak ita bele satisfás nesesidades loronloron Povu nian no fó dalan ba kreximentu no dezenvolvimentu nasionál, no garante sustentabilidade ba ita nia ekonomia hodi fó moris di’ak ba ita nia oan no bei-oan sira iha futuru!” 

Lei Orsamentu Geral do Estadu (OGE) ne’ebe aprova iha parlamento National iha Dezembro 2018, ho total votus 40 afavor no absteinsaun votu 25, kontra zero.

Ho Veta nee diploma Lei OGE 2019, haruka hikas ba Parlamentu National hodi reapresiasaun.

Rate this item
(0 votes)
Tempo Timor

Ho hakraik an Tempo Timor hato'o komprimentus ba laitor sira katak, Jornal Tempo Timor hahu mosu iha imi le'et atu fasilita informasaun ba imi. Tamba ne'e ami presiza ita boot sira nia tulun atu ekipa jornal ne'e nian bele halao servisu jornalismu ho didiak.

Jornalista Jornal Tempo Timor, bandu atu hetan envelope ka sasan ruma husi fontes informasaun sira.

www.tempotimor.com
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« March 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31

Tempo Timor Networks

Online Counter