"Ho alterasaun ida ne’e sei laiha tan distinsaun ne’ebé tuir risku atividade, fó dalan ba aprovasaun kuadru komun hodi klasifika atividade ekonómika sira, ne’ebé hanaran Klasifikasaun Atividade Ekonómika Timor-Leste no habadak ho KAE" dehan Ministru Prezidénsia Konsellu Ministru (MPKM), Fidelis Leite Magalhães iha Palásiu Governu, Kuarta (221/09).
Governu hakarak halo hotu rejime tipu autorizativu ne’ebé daudaun vigora hela, ne’ebé ninia prosedimentu burokrátika laiha tan razaun atu existe, ho objetivu atu hetan efisiénsia servisu ne’ebé boot liu no liberdade inisiativa no jestaun emprezariál ne’ebé loloos husi setór privadu no setór kooperativu no sosiál, hanesan hatuur ona iha artigu da-138 Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste nian.
Propoin atu halo prosesu lisensiamentu ne’ebé bele prevee, transparente no simples, liuhusi konsolidasaun reforma lisensiamentu ba atividade ekonómika, ne’ebé hahú iha tinan lima liubá, hodi klarifika prosedimentu sira, habadak prazu no hamenus enkargu sira hodi loke negósiu iha rai-laran. (*)