Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

Items filtered by date: Tuesday, 01 December 2020

Modernizasaun Aeroportu Internasionál Prezidente Nicolau Lobato nu’udar ita-nia Governu nia prioridade ida.

Published in Politika

Tempotimor (Dili) - Hanesan deskreve tiha ona iha ita-nia programa Governu nian, asesu ba fornesimentu regulár no konfiável eletrisidade nian hanesan direitu báziku ida, nune’e mós hanesan elementu xave ida ba ita-nia ekonomia.

Published in Politika
Tuesday, 01 December 2020 14:34

MKAE Konsidera Sunu Sesta Bázika Aktu Milisia

Tempotimor (Dili)- Ministru Koordenadór ba Asuntu Ekonomia (MKAE) Joaquim dos Santos konsidera aktu komunidade balun iha postu administrativu Lakluta munisípiu Vikeke ne'ebé sunu sasan iha programa Sesta Bázika nian, hanesan aktu milisia nian.

Published in Politika

Tempotimor (Dili) - Infraestrutura públika maka baze husi ita-nia dezenvolvimentu sosiál no ekonómika. Iha tinan 2011, ita estabelese Fundu Infraestrutura atu harii no mantein infraestrutura esensiál sira, ne’ebé inklui estrada no ponte, portu no aeroportu, eletrisidade, bee moos no saneamentu, fasilidade públika no setór estratéjiku sira-seluk.

Published in Politika

 Tempotimor (Dili) - Timor-Leste presiza aumenta signifikativamente oferta beins públikus hanesan saúde no edukasaun.

Published in Politika

Tempotimor (Dili) - Iha loron 1 fulan Dezembru tinan-tinan OMS no ninia Estadu-Membru sira no parseiru sira marka Loron Mundial SIDA atu hasa'e koñesimentu kona-ba HIV, atu hatudu solidariedade ho ema ne'ebé moris ho HIV, atu hanoin kona-ba sira ne’ebé mate husi moras ne’ebé relasiona ho SIDA, no atu espresa gratidaun ba sira ne’ebé serbisu hodi hapara SIDA.

Tinan ida ne'e Loron Mundial SIDA ne'e iha signifikadu boot espesiál. Primeiru, marka  meta Fast-Track 2020 sira nia rohan. Segundu, ida-ne’e monu iha tinan inaugurasaun ba dékada mundiál husi asaun hodi atinje meta Objetivu Dezenvolvimentu Sustentável (ODS). Terseiru, ita komemora iha momentu ne’ebé OMS no ninia Estadu-Membru sira no parseiru sira iha Rejiaun Sudeste Aziátiku no iha mundu kontinua responde ba pandemia COVID-19.

Rejiaun no mundu iha tinan hirak ikus ne'e halo ona progresu notável hodi hapara epidemia SIDA hanesan ameasa saúde públika to’o tinan 2030. Entre 2010 no 2019 Rejiaun hamenus infesaun foun HIV husi 23.8% no mate relasiona ho SIDA 26.7%. Iha estimative katak 60% husi ema iha Rejiaun ne'ebé moris ho HIV mak agora daudaun simu terapia antiretroviral (ART). Maldivas, Sri Lanka no Tailándia elimina ona transmisaun inan ba oan husi HIV no sifilis.

Índia halo deskriminaliksaun ba relasaun seksuál husi ema ho seksu hanesan no ida ne’e reflete Rejiaun nia esforsu atu promove inkluzaun, hamenus estigma no aumenta asesu ba kuidadu saúde HIV. Globalmente, entre tinan 2000 no 2019 infesaun HIV foun tun 39% no mate ne'ebé relasiona ho HIV tun 51%. Ema liu tokon 15.3 salva husi mate tanba ART.

Rejiaun no mundu sei la alkansa meta fast-Track nian, ne'ebé ho objetivu atu garante katak to'o tinan 2020 90% husi ema ne’ebé moras HIV sira hatene kona-ba sira-nia estatutu; 90% hosi ema sira ne'ebé mak hatene kona-ba sira-nia estatutu halo tratamentu; no katak 90% hosi populasaun ne’ebé halo tratamentu alkansa supresaun viral.

Tema ba Loron Mundial SIDA tinan ida ne'e nian hatudu katak ita tenke atua iha solidariedade globál no ho responsabilidade partillada atu muda, no hasoru meta no objetivu. Ida-ne’e importante liu-liu tanba OMS no ninia Estadu-Membru sira no parseiru sira kontinua atu responde ba COVID-19.

Levantamentu daudaun husi OMS ba país 61 hatudu katak 38 hetan ona perturbasaun iha teste HIV, 23 iha teste ba todan viral HIV no 17 perturbasaun iha servisu xave relasiona ho populasaun. Pelumenus Estadu haat husi Membru 11 husi Rejiaun dezafiu hanesan hosi Marsu to'o Maiu, ho diminuisaun signifikativa iha teste no tratamentu inisiál ba HIV.

Desde momentu ne'e, Estadu-Membru sira halo ona esforsu boot atu revive no mantein servisu saúde esensiál, inklui HIV. Estadu membru sira iha fulan hirak ikus hahú fahe droga antiretroviral (ARV) iha baze multi-fulan; fó doze aimoruk lori ba uma husi terapia substituisaun ba opioide sira; no serbisu hamutuk ho populasaun xave atu asegura katak ultrapasa obstákulu ba prokura no oferta hotu. Sira involve, apoia no proteje saúde husi traballadór iha liña-da-frente, ne'ebé inklui mós enfermeiru no parteira sira.

Iha resposta, rekuperasaun no tempu tuir COVID-19, tenke haree ba prioridade tolu. Primeiru, tenke hametin esforsu atu hakbiit komunidade atu prevene infesaun HIV, no atu hetan asesu ba servisu ne’ebé identifika no trata infesaun. Ida-ne’e sei ajuda país hotu-hotu atu uza tomak instrumentu foun, inklui antiretroviral di'ak liu tan, teste bazeia iha komunidade, Auto-teste HIV no profilaksia pré espozisaun (PrEP). Tailándia fó ona PrEP ba grupu hirak, enkuantu Índia, Indonézia no Nepál halo pilotu ba PrEP entre populasaun xave sira.

Myanmar no Sri Lanka sei tuir. Segundu, tenke aproveita hanoin husi komunidade afetadu sira hodi hetan efeitu másimu. Epidemia sira dinámiku no hetan mudansa tuir tempu. Barreira foun mosu no bele rekere informasaun foun no inovasaun atu rezolve. Atuasaun bazeia ba koñesimentu husi populasaun xave hanesan importante tebes ba susesu. Terseiru, inisiativa hotu-hotu tenke hetan iha finansiamentu kompletu atu alkansa UHC, ne'ebé Rejiaun buka-tuir hanesan Prioridade bandeira desde tinan 2014. Atu hapara epidemia ne'e, ita labele husik ema ida iha kotuk.

Iha Loron Mundial SIDA, OMS repete ninia kompromisu atu aselera progresu hodi hasoru meta Fast-Track no ODS no atu garante katak servisu hodi prevene, identifika no fó tratamentu ba HIV mantein no asesivel durante resposta COVID-19. Ho solidariedade globál no responsabilidade partillada, ita bele dudu impaktu mudansa, iha Rejiaun ne'e no iha mundu tomak. Iha momentu ne’ebé ita hahú dékada asaun ida-ne'e, mai ita sai forte no unidade iha ita-nia prokura hodi hapara epidemia SIDA hanesan ameasa saúde públika to’o tinan 2030, ba ema hotu-hotu iha fatin hotu-hotu. (*)

 

Published in Saude

Tempotimor (Dili) - Dezenvolvimentu Umanu/Sosiál, Protesaun Sosiál. Hanesan komponente ida husi Orsamentu Estadu nian, protesaun sosiál importante tebes atu tulun prokura interna no ajuda rekuperasaun ekonomia iha tinan 2021.

Published in Politika

Tempotimor (Dili) - Tuir pilar haat husi ita-nia Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu 2011-2030 nian, despeza hirak ne’ebé prevee ona iha orsamentu, ne’ebé sei reforsa ita-nia kapitál sosiál mak dolar millaun 541, dolar millaun 475 ba dezenvolvimentu infraestrutura, apoiu globál ida hamutuk dolar millaun 338 ba ita-nia dezenvolvimentu ekonómiku, no dolar millaun 470 atu konsolida ita-nia kuadru institusionál.

Published in Politika

Tempotimor (Dili) - Finansiamentu ba ita-nia Orsamentu uza maka’as osan ne’ebé foti husi Fundu Mina-rai nian, impostu, reseita la’ós fiskál sira, hanesan lisensa, enkargu no taxa utilizasaun nian, empréstimu no kontribuisaun husi doadór sira.

Published in Politika

TempoTimor (Dili) - Ita-nia Orsamentu Estadu ba tinan 2021 mobiliza rekursu signifikativu hodi investe iha ita-nia País.

Published in Politika
Page 3 of 4
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« December 2020 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      

Tempo Timor Networks

Online Counter