"Tanba ita iha relasaun vise-versa, sira sosa husi ita, ita mós sosa husi sira, ezemplu roupa sira, kada loron sábadu tau husi Indonézia tama mai Dili, maibé sira fila ho trék ne'ebé lori foos, Sagiko, Bimoli, mina, lori mós husi Timor mak ba", dehan Elizário iha Salaun Jinajiu, Maliana, kuarta (15/12).
Tanba Timor ho Kupaun iha kultura rua ne'ebé atu hanesan, Timor nia fronteira atu hanesan mós ho Kupaaun ne'ebá, iha Kupaun fós karon ida kilograma 25, Karun liu ne'e US$350 to'o 400 mill rupia, iha Timor karun liu US$20 taun, bele loke merkadu fa’an iha ne'ebá bele hetan rendimentu.
Nune'e mós na’an karau iha Atambua, loron baibain 180 ribu, iha Timor nian karun liu US$8.00, taun iha merkadu bele fa’an iha ne'ebá nomós kafé.
"Buat sira ne'e hotu, tanba ne'e ami ko'alia ona iha relasaun entre kooperativa sira, e tempu besik sei iha vizita rua ba mai, atu deside. E iha ne'ebá mós iha kultura hanesan, sira iha Kupauun kultura hanesan Timor halo lia dor, halo adat dor, hemu tua dor, maibé, sira iha sira-nia rai, lei bandu la bele hemu tua, taun ita loke bar iha ita-nia fronteira sira mai hemu iha ita-nia rai, sira ba lanu iha sira-nia rai, ne'e parte ida atu asegura produtór sira bele sosa nafatin hodi fa’an iha merkadu ne'ebá", esplika nia.
Enkuantu, Prezidente Repúblika, Francisco Guterres'Lú Olo' hatete, reuniaun dala-7 ona ho Embaixadór Indonézia nian atu loke filafali bazar iha fronteira, posibilidade di'ak no boot tebtebes atu povu bele hetan sira-nia nesesidade ne'ebé di'ak, tantu husi Atambuan no Timor-Leste bele sosa.
"Espera katak ida ne'e, sei bele konkretiza iha tempu oin mai, hodi bele fasilita mós ita-nia populasaun sira iha fronteira, moris iha fronteira nian", dehan Xefe Estadu. (*)