Tuir Informasaun ne'ebé www.tempotimor.com asesu iha pájina Ministériu Finansas, kinta (15/09), montante globál billiaun US$3,1 ne’e hetan redusaun 8% ka millaun US$264 kompara ho OJE Retifikativu 2022 ne’ebé Governu sei distribui ba Entidades Estadu hamutuk 109 ne’ebé mak hola parte iha perímetru orsamentál 2023.
Totál despesa globál ho montante billiaun US$3,1 ne’e kompostu husi Orsamentu Administrasaun Sentrál billiaun US$2,8 (montante ne’e inklui ona Fundu Kombatentes Libertasaun Nasionál, billiaun US$1). Orsamentu Seguransa Sosiál hetan alokasaun millaun US$235,7 no RAEOA millaun US$120.
Montante despesa globál iha PPL OJE 2023 hanesan mós ho montante despesa globál iha Lei das Grandes Opções do Plano 2023 ne’ebé mak Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta promulga ona iha fulan-juñu liubá.
Proposta OJE 2023 ne’e, sei uza hodi finansia programa 49 ho medidas prinsipál 275, organizadu iha área estratéjiku 16 ne’ebé Governu sei foku ba iha tinan oin: Agrikultura, Pekuária, Peskas no Floresta; Ekonomia no Empregu; Turizmu; Dezenvolvimentu Rural no Abitasaun; Ambiente; Petróleu no Minerál; Eletrisidade no Enerjia Renovável; Konektividade Nasionál; Bee no Saneamentu; Edukasaun no Formasaun; Saúde; Inkluzaun no protesaun Sosiál; Kultura no Patrimóniu; Reforma Estadu; Defeza no Seguransa Nasionál; Relasaun Internasionál no Polítika Esterna.
Distribuisaun Tetu Agregardu Orsamentu Administrasaun Sentrál ba OJE 2023 bazeia ba setór importante sira iha Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu: Setór Kapitál Sosiál ne’ebé inklui Saúde, Edukasaun no Protesaun Sosiál hetan alokasaun millaun US$771,7 ka 36%. Tuir kedan ho Setór Kuadru Institusionál ho orsamentu alokadu millaun US$706,1 ka 33%. Dezenvolvimentu Infraestrutura ho orsamentu alokadu millaun US$380,3 ka 18% no Dezenvolvimentu Ekonómiku ho orsamentu alokadu millaun US$230,6 ka 11%.
Iha Proposta OJE 2023, Governu mós propoin ba Parlamentu Nasionál orsamentu ba Programa Nutrisaun ho montante millaun $10. Ida-ne’e reprezenta aumentu 𝑞𝑢𝑎𝑡𝑟𝑜 𝑣𝑒𝑧𝑒𝑠 ka porsentu atus-haat (400%) kompara ho orsamentu alokadu ba programa Nutrisaun iha OJE 2022.
Ba oin, Governu ofisialmente sei entrega PPL OJE 2023 ba Parlamentu Nasionál iha loron 3 fulan-outubru atu diskute no aprova iha fulan-novembru nia laran molok haruka ba Prezidente Repúblika atu tetu iha tinan ida-ne’e nia rohan.
Kalendáriu ne’e, tuir ona espíritu Lei Foun Enkuadramentu Orsamentál ne’ebé mak promulga husi Prezidente Repúblika, Francisco Guterres Lu Olo iha fulan-fevereiru liubá. Lei estruturante ne’ebé sai nu’udar baze ida ba Reforma Jestaun Finanseira Públikas iha Timor-Leste, konkista importante ida ne’ebé mak Oitavu Governu Konstitusionál lideradu husi Primeiru Ministru (PM) ,Taur Matan Ruak halo durante nia mandatu. (*)