Xefe departementu unidade reinserasaun komunitária MSSI Baukua, Tomé Fraquelino Freitas, relata, kazu violénsia iha trestrál dahuluk hamutuk 66 kompostu husi abuzu seksual, abuzu fiziku, insestu, abandona, violénsia bazeia ba jéneru no violénsia doméstika.
"Husi kazu hirak ne'e, númeru violénsia doméstika mak aas, tanba problema nesesidade uma laran," nia dehan iha Tirilolo Baukau, kinta (26/05).
Tanba ne'e, MSSI hamutuk ho parseiru servisu Uma Hakmatek Pradet Baukau, inklui Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL) Munísipiu Baukau halo investigasaun ba kazu violénsia doméstika ne'ebé akontese hodi aprezenta tuir lei ne'ebé vigora ona, tanba konsidera ligadu ba krime públiku nian.
Nune'e, Responsavél Programa ba Rejiaun Leste, servisu Pradet Baukau, Joana da Costa, mós relata, hahú fulan-janeiru to'o fulan-maiu tinan-2022, rejista kazu husi Munísipiu Vikeke, Lautém inklui Baukau hamutuk 118, kompostu husi kazu violénsia doméstika, violasaun seksual no kazu abandonadu.
Enkuantu husi kazu 118, husi Munísipiu Baukau rasik rejista hamutuk 98, restu husi Munísipiu Vikeke no Lautém.
"Violénsia ne'e mak tipu violénsia ekonómiku, nia impaktu ne'e kampu traballu ne'ebé laiha impaktu mós husi surtu ne'e rasik, emprezáriu sira taka sira nia loja impaktu ba família sira ne'ebé servisu iha ne'eba, wainhira osan laiha nesesidade uma laran aumenta konserteja mosu problema sira ne'e, tanba lakon ona buka solusaun lalais," nia argumenta
Pradet Baukau kontinua sosializa hodi prevene ba kazu violénsia doméstika ne'ebé dadaun aas iha Munísipiu Baukau, Vikeke no Lautém. (*)