“Ita prezerva tiha ona fatin ida iha Ministériu Komersiu nia kotuk, uluk armajen boot ida iha ne'eba, ita fó ba sira, para sira bele halo operasionaliza sira-nia atividade iha ne'ebá, soke kondisaun mak ladun di’ak maibé so ida ne'e mak ami bele fó sira, depois Arte Moris lakohi simu. Nomós ami na’in-haat tur hamutuk fali e parte Sekretáriu asuntu veteranu prontu atu apoiu oituan tuir kbi'it sira-nian, atu ajuda para halo reabilitasaun, maibé parte Arte Moris lakohi simu”, dehan Sekretáriu Estadu Tera Propriedade (SETP), Mario Ximenes iha PN, sesta (03/12).
Iha situasaun ne'e, SETP hakarak klarifika katak prosesu tomak kona-ba muda Arte Moris ne'e, Governu rezolve komesa kedas iha outubru 2019, maibé momentu ne'eba mosu dezeintendimentu entaun halo prosesu ne'e naruk to'o ohin loron.
Governu mós iha sentimentu umanu atu la hasai arbiru, maibé tanba prosedur ne'ebé fó kompeténsia Ministériu Justisa no Tera propriedade, tenke hasai duni.
"Tanba razaun primeiru Arte Moris la'ós instituisaun Estadu, ne'e hanesan instituisaun privadu no instituisaun produtivu, sira bele buka rasik fundus liuhusi sira-nia produtu hodi bele sustenta sira-nia vida operasionál atividade loroloron”, dehan nia.
Tuir lei ne'ebé mak fó konpeténsia ba Ministériu Justisa, liliu ba tera no propriedade, so bele halo konstituisaun uzu ba instituisaun Estadu, no laiha dalan atu fó konstituisional uzu ba instituisaun privadu hanesan Arte Moris.
"Tanba ida ne'e mak ita negósiu komesa iha outubru 2019, até loron rua liubá ita halo despeisu. Ekipa ne’ebé mak hamutuk atu rezolve situasaun Arte Moris nian, kompostu husi Sekretáriu Estadu na'in-4, ha'u-ata rasik, Sekretáriu Estadu Asuntu Veteranu, Sekretáriu Estadu Arte Kultura no Sekretáriu Estadu Komunikasaun Sosiál”, dehan nia.
Desde inisiu Governu rezerva fatin ba Arte Moris, maibé parte Arte Moris lakohi simu fatin ne'ebé mak Governu fó ba sira.
"E Arte Moris hakarak ita tenke tuir ninia hakarak, ne'ebé hanesan Governu impossível atu tuir sira-nia hakarak, ne'ebé ita prezerva tiha ona fatin ida iha Ministériu Komersiu nia kotuk, uluk armajen boot ida iha ne'eba, ita fó ba sira, para sira bele halo operasionaliza sira-nia atividade iha ne'ebá”, dehan nia.
Maske armajen ne'e rasik ho kondisaun la di’ak, maibé ida ne'e mak Governu bele oferese ba sira, aleinde Governu liuhusi Sekretáriu Estadu Asuntu Veteranu mós prontu atu apoiu orssmentu hodi halo reabilitasaun.
"Depois ita notifika nafatin, tuir regra ita notifika ba sira dala-3 de'it, primeiru 30 dias, segundu 15 dias, tuir 5 dias, maibé tempu liu tiha hotu ona, entaun ikus liu ita uza meiu ida hasai sira obrigatóriu. Ida ne'e mak ha’u bele justifika ba distintu deputada, señora Veneranda”, esplika nia. (*)